Ensimmäinen yö Manadossa sujui mukavasti vaakatasossa, vaikka hotelli olikin melkoinen läävä. Eihän tänne tultukaan aikaa viettämään vaan nukkumaan yhdeksi yöksi. Aamulla matka jatkui kohti Bunakenin sukellussaarta tai voisihan sitä ensimmäisen näkymän perusteella kaatopaikaksikin kutsua. Kahlatessamme veneestä saarelle näky oli todella surullinen. Kaikki rannat olivat täynnä roskia ja vedessä kellui hillitön määrä roinaa. Katsoimme tätä näkyä suu ammollamme miettien että voiko tämä olla totta. Tämä paratiisimainen luonto on pilalla. Myöhemmin saimme kuulla että jätteet ovat peräisin Manadosta ja kulkeutuvat Bunakenin saarelle aina välillä, esimerkiksi nyt myrskyn jälkeen. Manadossa on valtava ongelma jätteiden käsittelyn kanssa ja vaikka pieniä parannuksia onkin välillä tapahtunut niin totuus on se että ihmisillä on täällä suurempiakin ongelmia kun se minne jätteensä kippaavat. Surullista mutta totta. Onneksi täällä on tahoja, jotka taistelevat näiden vesien ja luonnon puolesta. Pelkäänpä tosin että se on kohta liian myöhäistä jos tämä meininki jatkuu.
Sinne me sitten menimme sukeltamaan tyhjien muovipullojen ja muun roinan sekaan ja kyllä se vedenalainen maailma vaan oli kaikesta rojustakin huolimatta hieno. Molemmat sukellukset olivat seinäsukelluksia ja hienoja sellaisia. Vierellä uiskenteli isoja kilppareita ja muita öttimönkiäisiä. Ensimmäisen päivän sukellukset jäivät kahteen, mutta huomenna pulahdellaan tuplasti enemmän.
Eilisen Manadon homekopperoisen jälkeen nykyinen Bunakenin majapaikka on ihana. Ruokakin on jopa hyvää ja meistä kasvisruokailijoistakin pidetään hyvää huolta. Omistajapariskunta on mukava ja täällä on kiva tunnelma. Täältä saa myös Bintang olutta ja arvaa juodaanko me sitä just nyt, no juodaan tietenkin. Vettä sataa ja ukkonen jyrähtelee. Siistiä. Moro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti